| |
Piano- ja flyygelimerkkejä - Pianonvirittajat.net Olemme koonneet tälle sivulle kuvakirjaston flyygeli- ja pianomerkeistä ja malleista, joita meille tulee vastaan asiakaskäynneillä Suomessa. Monista soitinmerkeistä esitellään myös kappale niiden historiaa ja mallikohtaisia tietoja. Kehitämme sivun sisältöä jatkuvasti. Viritämme kaikkia piano- ja flyygelimerkkejä, muun muassa:
Monista listan piano- ja flyygelimerkeistä löydät kuvauksen alta ja monipuolistamme kuvausvalikoimaa usein.
Samick-pianot ja flyygelit Vuonna 1990 Hyo Ick Lee menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen ja yritys jäi tuuliajolle. Lisää haasteita seurasi Aasian vuoden 1996 valuuttakriisistä, joka kasvatti yrityksen velkoja 300 miljoonaan dollariin. 1998 yritys lopulta hakeutui konkurssiin. Konkurssin jälkeen Samick kuitenkin aloitti uudelleen ja on onnistunut luomaan monia hyödyllisiä yhteyksiä alan muihin valmistajiin. Samick myös omistaa Steinway Musical Instrumentsista yli 30%.
Gustav Johann Schiller syntyi vuonna 1860 huonekalupuusepän kahdensanhenkiseen perheeseen. Jo varhain hän osoitti taitavuutensa huonekalujen rakentamisessa. Musiikista muodostui nuorelle Gustaville tärkeä harrastus ja intohimo. Hänen isänsä näki musiikin merkityksen 19-vuotiaalle pojalleen ja järjesti Gustaville kiertomatkoja Saksan musiikkipajoihin. Lopulta Schiller päätyi pianovalmistaja Breitkopf ja Hartelille Leipzigiin. 26-vuotiaana Gustav Schiller muutti takaisin Berliiniin ja rakensi kaksi ensimmäistä omaa instrumenttiaan. Nämä olivat pöytäpianoja, pöytiä, joiden sisällä oli pianokoneisto ja etureunassa koskettimisto. Tuotanto kehittyi ja 50-vuotiaana kuollut Gustav Schiller onnistui kehittämään soittimiinsa harvinaisen korkealaatuisen äänen ja kestävän mekaniikan. Vuonna 1910 Gustavin poika Friedrich, joka oli puolestaan lahjakas markkinoinnissa, otti huolehtiakseen isänsä yrityksestä. Markkinoinnillisin toimenpitein hän loi suuren omaisuuden J. Schiller pianojen myynnillä. 1920-luvun Saksan taloudellinen kriisi ja gramofonin keksiminen koettelivat kuitenkin Schilleriäkin. Friedrich loi linjan pieniä pianoja, jotka taloudellisesti vaikeinakin aikoina kävivät kaupaksi ja mahtuivat aiempaa pienempiin tiloihin. Toisen maailmansodan pommitukset tuhosivat kuitenkin tehtaan täysin ja Schiller jatkoikin sodan jälkeen pelkästään suunnittelemalla ja kunnostamalla soittimia. Myös Oregonissa, Illinoisissa on Schiller Piano Company niminen yritys, mutta tällä ei ole tekemistä J. Schillerin kanssa.
Schneider & Sohn -piano 1890-luvulla Albin Schneider keksi uraauurtavan parannuksen pianoihin siten, että niiden runko voitaisiin valaa metallista ja kiinnittää koneisto siihen. Pian monet muutkin valmistajat kopioivat tämän oivalluksen instrumentteihinsa ja ratkaisu on säilynyt meidän päiviimme. 1903 tehdas muutti suurempiin tiloihin Luckenwalden lähelle Berliiniin. Laadultaan korkealuokkaiset Schneider & Sons -pianot voittivat kultamitalit Amsterdamin vuoden 1914 ja Sydeneyn vuoden 1915 -maailmannäyttelyissä. Ensimmäinen maailmansota osoittautui vaaranpaikaksi tällekin pianovalmistajalle, lisäksi toiminnassa mukana olleet Albin ja hänen veljensä kuolivat 1917. Pietarin sivutehdas menetettiin Venäjän vallankumouksessa. Albinin poika Albert astui yrityksen ruoriin. Vaikka taloudelliset olot olivat vaativat sodan jälkeisessä Saksassa, pianonvalmistus jatkui, joskin pienemmässä skaalassa. Toinen maailmasota johti siihen, että pianotehdas jäi Itä-Saksan puolelle, joten Albert jatkoi toimintaa valmistamalla pianoja ja flyygeleitä nimetyille vaativille asiakkaille tilauksesta. Pianontehdaskin jatkoi toimintaa nimellä VEB Deutsche Piano-Union Luckenwalde, tuotannon ollessa suurinta koko Euroopassa aina 1990-luvulle saakka.
Eduard Seiler Hän halusi tuottaa laadukkaita instrumentteja yläluokan lisäksi myös keskiluokalle, jotta nämä voisivat tutustua musiikin kiehtovaan maailmaan. Seilerilla oli myös toinen intohimo: saavuttaa täydellisyys pianon soinnissa! Pianoista kehittyikin palkittuja taidonnäytteitä ja Seiler tunnettiin pian korkeasta laadustaan. Myös kysyntä kasvoi niin, että jo 1870-luvulla tehtaalla oli töissä yli 100 henkilöä. Toinen maailmansota merkitsi kriisiä Seilerin pianotehtaalle, perheyritys joutui jättämään kaiken taakseen Liegniziin ja jatkoi työtä tyhjästä aloittaen aluksi Kööpenhaminassa. 1961 Seilerit muuttivat Kitzingeniin Würzburgin lähelle ja rakensivat verstaan sinne. 1900-luvun loppuvuosikymmeninä kilpailu pianonrakennuksessa oli kovaa ja vuoteen 2008 mennessä kääntyi Seilerin taloudelliseksi tappioksi. 2009 lähtien Seilerin tuotemerkin omistaja, samalla tehtaalla ja työvoimalla, on ollut eteläkorealainen Samick.
Svenska Pianofabriken AB Soittimien tunnusmerkkinä Svenska Pianofabriken AB:lla oli korkea laatu. Monia pianoyksilöitä on tuotu Ruotsista lähinnä muuttojen yhteydessä Suomeenkin, joten pianoja tulee suhteellisen usein vastaan. R. E. Westerlund -piano Kustantamoja Westerlund osti A. Apostolin ja A.E.Lindgrenin musiikkikustantamot. Nuotinkustannusoikeuksista mainittakoon yksinoikeus Jean Sibeliuksen tuotannon nuottien kustannukseen. Muiden liiketointen lisäksi Westerlund hankki vuonna 1947 omistukseensa suomalaistuneen Arthur Askolinin pianotehtaan. Laajimmillaan Westerlundin vähittäismyyntiliikkeitä oli Helsingin Pohjois-Esplanadin lisäksi kuudessa muussakin suurimmassa kaupungissa, joten myös pianojen jakelu oli tehokasta. Bisneksen on täytynyt olla suurta, koska R. E. Westerlund rakennutti kesämökikseen Hvittorpin Hvitträskin naapurustoon. Suureelliset rakennustyöt kuitenkin kuormittivat yrityksen taloutta, joka oli maailmansodan takia muutenkin lujilla. Yritys kuitenkin säilyi vuoteen 1971, jolloin se myytiin Fazerin omistukseen.
Yamaha-pianot ja Yamaha Silent-pianot, flyygelit Yamaha-pianoista ja -flyygeleistä Perusmalli B1 (entinen C-108) on kokoonsa nähden hyvin soiva ja vähävikainen soitin. Ammattimallit U1, U3 ja U5 ovat taas hienosti soivia laatupianoja ja huipulla on käsin tehty SU-7. Kaikki voi hankkia myös Silent-malleina, jolloin voit mykistää akustisen äänen ja soittaa digitaalisesti kuulokkeilla. Lisää Yamahasta...
Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1954 yritys otti käyttöön sotatarviketuotannon jälkeen jääneitä koneita ja uudeksi toimialaksi lisättiin myös moottoripyörien valmistus. Nämä osoittautuivat huimaksi menestykseksi ja jo 1955 toiminta eriytettiin omaan yhtiöönsä Yamaha Motor Companyyn. 1954 perustettiin myös Yamahan musiikkikoulu, jonka tehtävänä on musiikin ja sen opiskelun edistäminen. Sittemmin Yamaha on laajentanut tuotelinjojaan muihinkin instrumentteihin, puolijohteisiin ja teollisuusrobotteihin. Yamahan venemoottorit ovat soitinten ohella suosituinmpia merkin tuotteita. Yamaha tunnettiin myös digitaalisten koskettimistojen valmistajana 1990-luvulla. Vuonna 2008 Yamaha hankkii omistukseensa Bösendorferin, suurehkon merkin joka on tunnettu kalliista ja tummasävyisellä äänellä soivista flyygeleistään. Bösendorfer jatkaa nykyään Yamahan itsenäisenä tytäryhtiönä. Yamaha Corporationin missiona nykyään on "kando" (感動): syvällisen innostuneisuuden ja tyytyväisyyden tunne, joka syntyy korkeasta laadusta ja suoristuskyvystä. Yamaha CF6-flyygelit Yamahan design-flyygeli ___________________________________________________________
Tilaa virittäjä lomakkeella
|
|
|||||||
| Etusivu > Piano- ja flyygelimerkkejä |
 |
| © Pianonvirittajat.net 2010 - 2019 |
